X
GO
kl-GLda-DKen-GB
Enter Title

 

 

Future Greenland 2022

 

Katuaq, Nuuk ulloq 17. og 18. maj

 

Aningaasarsiornikkut siuariartorneq, oqaluuserisassaq nutaaq:

Qanoq iliortoqassava – takorluukkaniit iliuuseqarnermut?

 

 

Future Greenland 2022

”Future Greenland 2022” Sulisitsisut arfineq aappassaannik ataatsimiisitsinerissavaat, ukiut allortarlugit kulturikkut illorsuarmi Nuummiittumi Katuami kusanartumi pisartoq.

Kalaallit Nunaanni inuussutissarsiornermut ataatsimiisitsinerit annersaraat, aammaarluni ukioq 2019-imi ulikkaarluni 400-unit peqataaffigineqartoq, peqataaffigineqarluartumik oqalliffiusoq aamma suleqatigiissitsinertalik taaneqartumik ”Aningaasarsiornikkut kiffaanngissuseqarneq aamma politikkikkut namminersulerneq” Tamanna qanoq anguneqassava?

”Future Greenland” inuiaqatigiit pillugit soqutigisallit siammasissumeersut kajungilersippaat, inuussutissarsiornermik suliffeqarfiit, Namminersorlutik Oqartussaaniit politikerit aamma kommuniniit, atorfillit, ilinniartut il.il. kiisalu Canada-miit peqataasut, USA-imiit, Island-imiit, Nunani Avannarlerniit aamma nunanit allaniit.

Ataatsimiinneq tusagassiortunit amerlasuunit malinnaavigineqarpoq aamma nettikkut ajornanngilaq pisut ingerlaneri ataatsikkut malinnaavgiineqarsinnaaneri, oqallinnerit allallu pisut aallakaatinneqartarput. Matumuuna Sulisitsisut erseqqissarniarpaat, inuiaqatigiinnik soqutigisallinnut aamma aaliangiisartunut tamanut ammammat, Kalaallit Nunaata ineriartorneranut soqutiginnillutik isumassarsiorfittut anguniakkat pillugit siunnerfiillu pillugit oqalliseqatarusuttunut.

 

Siunertaa

Aningaasarsiornikkut siuariartorneq oqaluuserisassaq nutaaq: Qanoq iliortoqassava – takorluukkaniit iliuuseqarnermut?

Ataatsimiinnermi 2022-imi apeqqummut tassunga angisuumut Sulisitsisut kissaatigaat, sapinngisamik peqataasut piviusunik akissuteqartassasut, qanoq politikkikkut aalajangiisartut aamma inuussutissarsiortut maannakkorpiaq piviusunik qanoq ataatsimoorlutik anguniagaqassanerlutik, inerneri uuttorneqarsinnaasut: Suliffeqarfiit ingerlalluartut amerlanerit, namminersorlutik inuussutissarsiuteqartut amerliartortut minnerunngitsumillu suliffeqarfiit nutaat takornariaqarnermi- aatsitassarsiornermilu alliartortinnissaat.

Neriuutigaarput coronamik ajornartorsiornerup ajornerpaaffissaa qaangileripput aamma takussutissaavoq, qanoq Kalaallit Nunaata aningaasaqarniarnera aalisarnerinnangajammik toqqammaveqartoq qanoq eqqortiatigisoq. Ataatsimiinneq siumut isigissaaq periarfissanillu nutaarluinnarnik ukkassissaaq, ilaatigut mittarfittaat nutaat silarsuarmut avatangiisitsinnut Kalaallit Nunaat suli annertunerusumik ammartussaavaat. Aningaasaliinissamut periarfissanik nutaanik pilersitsinissaq anguniarneqassaaq maannakkut suliffeqarfiusut kisiisa pinnagit, kisianni aamma ilaatigut takornariaqarneq aamma aatsitassarsiorneq: siumut isigaluni iliuussissanik qinersineq, anguniakkat aammalu minnerunngitsumik iliuusissatut pilersaarutit?

Anguniakkanut taakkununnga aqqut illuatungaani tassaapput ajunngitsunik qulakkeerinninnissaq, patajaatsunik aamma ersarissunik politikkikkut sinaakkusiinissaq, taamaasilluni Kalaallit Nunaanni aningaasaliisinnaanissaq pilerinarninngorlugu. Aningaasaliissuteqartussat Kalaallit Nunaat tatigisariaqarpaat. Tamatuma saniatigut naleqqunnerusumik inuussutissarsiornermut- aamma akileraartarnermut inatsit naleqqunnerusoq pineqarpoq, ilinniartitaaneq pitsaasumik ingerlasoq il.il.

Illuatungaanili pitsaasunik atugassaqartinneqarnissaq aningaasaliissuteqartunut aamma suliffeqarfinnut nutaanik suliffeqarfinnut suliassanut aningaasaliissutissat piumasaqaataasariaqarput, taamaasilluni inuiaqatigiit aningaasaqarnikkut minnerusumik eqqugaatinneqartussanngorlugit aamma suliffissanik amerlanerusunik pilersitsinikkut akileraarutitigullu isertitat amerlanerulersinnerisigut, taamaasillilluta innuttaasunik sullissineq akilersinnaaniassagatsigu, kissaatigisatsitut.

 

Sammineqartut

Ataatsimiinnermi tulliuttuni pingaarnertut sammineqartuni akissutissarsiniassavagut, suna ullormut alliartortitsinermi oqaluuserissassaq nutaaq piviusunngortissanerlugu:

Tunngaviusumik inatsisissaq – Naalagaaffeqatigiinneq – Isumannaassuseq: Inuussutissarsiutinut periarfissanut sunniuteqarneq

2019-imi Future Greenland-imi ataatsimiinnermi sammineqartut annersaat tassaavoq Amerikkami Avannarlermi aamma EU-imi nunat assigiinngitsut akornanni suleqateqarnerput ullormut oqaluuserisassani nutaamik sillimaniarnermi politikkeqalernera eqqarsaatigalugu. Kalaallit Nunaata tunngaviusumik inatsissaanik ataatsimiititaliap suliaanut naleqqiullugu aamma nalinnginnaasumik Nunani issittuni sillimaniarnikkut politikkip ineriartornera eqqarsaatigalugu, 2021-imi ataatsimiinnermi qanimut isiginiassavaa, qanoq Kalaallit Nunaata Danmark-illu Naalagaaffeqatigiinnerat sunniuteqarfigiumaarneraat. Kalaallit Nunaat nunarsuarmioqatigiit akornanni tusagassiuutitigut aallaaserisani pingaarnerni 2019-imi majimi saqqummertalerpoq: Qanoq ittumik aningaasaliisartut nutaamik Kalaallit Nunaat soqutigineqaleqqinnera isigivaat; takuagut periarfissat amerlanerusunik inuussutissarsiornermi periafissaat imaluunniit killiliinerit?

Mittarfiit nutaat inuussutissarsiutinut qanoq periarfissiissappat ilaatigut takornariaqarneq aatsitassarsiornerlu eqqarsaatigalugit?

Kalaallit Nunaanni sanaartornermi pilersaarutit annersaat, 3,2 mia. kr.-inik nalilik, qallunaat naalagaaffianniit ikiorserneqarnikkut 2019-imi aallartinneqarpoq, aamma 2023-imi nunat assigiinngitsut akornanni mittarfissat nutaat Nuummi Ilulissanilu ammassapput. Piffissaq tamanna sukkasuumik ingerlavoq uanilu apeqqut annertooq piulerpoq, kikkut qanoq iliuuseqassappat taamaasilluta nunap iluani angalassinerup pitsanngoriarnera piviusunngorpat takornariaqartitsinikkut aatsitassarsiornikkullu pilersaarutinut piviusunngortitsinissamut periarfissaq atorluarniassagatsigu.

Ataatsimiinnermilu apeqqutit qitiusut tassalissapput, kikkut aallartereersimanersut imaluunniit aningaasaliinissamut pilersaaruteqarnersut. Suut naatsorsuutigineqarpat periarfissanut nutaanut pilersussanut, angallannermut periarfissat nutaat pilerpata? Qanoq ilillutik Naalakkersuisut Inatsisartut peqatigalugit inuussutissarsiutinut nutaanut aningaasaliisussanut pilerisitsitsilersinnaappat? Aallartitsiniartunut nutaanut periarfissaqartitsivugut, periarfissanik nutaanik aningaasaliinissamullu takunnissinnaasunut? Inatsisigut aamma aningaasaliinissamut atugassarititaasut unammillersinnaasullu nunanut allanut naleqqiullugit ullutsinnut naleqquppat? Sunik periarfissanut aamma ernumassutissanut aningaasaliisussat ersersitsippat Kalaallit Nunaat nunanut allanut naleqqiullugu qinerniarunikku?

Sulisussat – ilinniartitaaneq – inuusuttut

Maannakkorpiaq suliffeqarfiit annerpaamik unamminartoqartitaat tassavoq sulisussaaleqileraluttuinnarneq. Pisortat ingerlatitsiviisa, maannakkut sulisinnaasut 40 %-ii sulisorereerpaat, annertusigaluttuinnarpullu aammalu sulisussanik ilinniarsimasunik unnamilleqatigiinneq namminersortunut allisikkiartorpaat.

Aningaasarsiorneq nukittunerusoq annikinnerusumillu eqqorneqartussaanngitsoq pilersinniarutsigu, taava namminersortutut suliffeqarfinnik amerlanerusunik ingerlataqartut piumasaqaataapput inuussutissarsiutinik nutaanik aallartitsiniartut. Takorluugaq tamanna piviusuungitsunik takorluuinerussaaq, sulisussat ilinniagaqartullu pigineqanngippata, kiisalu pisortat ingerlatsivii alliartuinnarpata pisarialinnik aaqqissuussisoqanngippat.

Sulisitsisut maannakkut uparuarpaat sulisussanik EU-imiit avataaniillu sulisussarsiornerminni ajornannginnerusumik pissarsisinnaanissaq, taamaanngippat suliassat unissapput. Tamannali naammanngilaq: Atuilluarnerpaamilli inerniliissagaanni nunagisami sulisussat amerlanerusut piginaanngorsartariaqarput ilinniartitaanermikkut. Taamaanngippat innuttaasut ineriartornermut isiginnaaginnartussanngussapput.

Taamaammat Sulisitsisut IMAK-i, illiniartitsisut kattuffiat, peqatigalugu ilungersorput, ima qulequtalimmik ”Ilinniartitaaneq Kalaallit Nunaata pisuussutaasa pingaarnersaraat” meeqqat atuarfiat pitsaanerusoq anguniarlugu, tamannami piumasaqaataavoq inuussutissarsiutissamut ilinniagaqalerniaraanni piginnaanngorsarlunilu ingerlaqqinniaraanni.

Taamaammat Future Greenland-ip ataatsimiinerani aammaarluni 2022-imi meeqqat atuarfiat samminiarpaat, ilinniartitaaneq taavalu sulisussanik pissarsiniarneq ullormut oqaluuserisassani pingaartillugu. Inuussutissarsiornikkut siuarsaaneq periarfissaanngilaq ilinniarluarsimasunik sulisussaqanngikkaanni. Qanoq ililluni periarfissarujussuaq annertooq sulisussanik ilinniartitsineq kivinneqarsinnaava? Qanoq ililluni pitsaassuseq kivinneqarsinnaava ilinniartitsinermilu periutsip tamakkiisup inernera?

 

Ataatsimiisitsinermi suna anguniarparput?

Sulisitsisut kissaatigaat ataatsimiinnerup inuiaqatigiit akornanni Kalaallit Nunaata ineriartornera pillugu oqallinnerup nukittorsarneqarnissaa ataatsimoorluni akueralugu, aningaasarsiornikkut pisarialimmik ineriartorsinnaanngitsugut pilersissinnaanatigulu peqqissumik inuussutissarsiuteqarneq ingerlanneqanngippat, amerlanerusunik namminersortunik ingerlatsisoqarpat annertunermillu avammut tuniniaanikkut.

Alliartortitsinissamik oqaluuserisassaq politikkikkut allannguinissamik pisariaqartitsivoq, inuussutissarsiornermik pilerinaatilimmik pilersitsissagaanni. Pilersinneqanngippat, taava innuttaasut akornanni atugarissaarnissamik piumasaqaataasoq annertusigaluttuinnartoq akilersinnaanngilarput, aammalu Kalaallit Nunaata politikkikkut kiffaanngissuseqarnerat annikilliartussaaq. Sulisitsisut inuussutissarsiornikkut politikki, annerusumik politikkikkut oqallinnertalimmik inissaqartinniarlugu sulissutigavaa, ”atugarissaarnissamut politikki” aamma innuttaasut pisortat suliffeqarfiiniit pitsaanersumik annertunerusumillu sullinneqarnissaminnik kissaataat, suminngaaniit aningaasat tiguneqarnissaannut taarsiullugit pineqarnissaat eqqartorneqartarneri pinngikkaluarlugit.

Politikkikkut sinaakkutissat ilumoortut piginngikkutsigit taava aningaasaliissuteqarumaneq suliumassuserlu pigilersinnaanngilagut. Aamma piginneqatigiinnerit suleqatigiinnerillu kalaallt aamma nunami allamiut suliffeqarfiisa akornanni pisinnaassuseq piginnaassuserlu anguneqarsinaanerat qulakkiissavarput, nunami maani pissarsiarisinnaanngisarput. Nunarsuarmut isigineq ataatsimiinnermi pingaartutut anguniagassatut isigaarput, taamaattumik Sulisitsisut aamma 2022-imi peqataasut amerlanerusut, illugiissillugit iluaqutissanik takunnissinnaasunik Kalaallit Nunaannik suleqatiginnissinnaasunik qaaqqusivoq – politikkikkut aammalu inuussutissarsiornikkut.

Ataatsimiinnerup imarisaa

Ulloq siulleq ulloq 17. maj sammisassani aallarniutigineqassapput Tunngaviusumik inatsisissaq – Naalagaaffeqatigiinneq – Isumannaassuseq: Inuussutissarsiutinut periarfissanut sunneeqataasinnaaneq kiisalu Qanoq ilillutik mittarfissat nutaat assersuutigalugu takornariartitsinermut aatsitassarsiornermullu inuussutissarsiutinut nutaanut ilaatinneqarsinnaappat?

Ullut aappaat pingasunngorneq 18. maj uku ingerlateqqinneqassapput Qanoq ilillutik mittarfissat nutaat assersuutigalugu takornariartitsinermut aatsitassarsiornermullu inuussutissarsiutinut nutaanut ilaatinneqarsinnaappat?  Naggasiunneqassaarluni suliffissaqartitsiniarnermi politikkikkut ajornartorsiutigineqartoq unamminartinneqartorlu: Sulisussat – ilinniartitaaneq – inuusuttut

Kattulluni ataatsimiinneq tunngavigalugu ulluni ataatsimiiffiusuni tamani saniatigut pisussat 4-it aaqqissuunneqartassapput, ataatsimiinnermi peqataasut itilerisissallugit periarfissinneqassapput apeqqutigineqarsimasunut arlalinnut.

 

Saqqummiisut

Sulisitsisut pissanganartumik saqqumiissussanik arlalinnik qaaqqusissaaq ataatsimoorluni saniatigullu pisussanut, taakkualu sukumiinerusumik pisussanik eqqartuinermi sukumiinerusumik ilisaritinneqartassapput.

Pisussat ulluni marlunni ataatsimiiffiusuni tassaapput ataatsimoorluni katerinnermi saqqummiussinerit aamma inimi oqallinnerit aamma paasisimasalinnik sassartitsinerit – aamma saniatigut pisussat ualikkut pisussatut agguaanneqartut, soorlu 2019-imi taamatut iliortoqartarneratut. Ataatsimiinneq saqqummiussinertalik kalaallit, qallunaatut aamma tuluttut oqaluffiuvoq, aamma toqqaannartumik nutserisoqassaaq.

Ataatsimiinneq ataatsimiisitsisunit marluusunit isiginnartitsivimmiit Martin Breum-imit Ulla Lynge-imillu aqunneqassaaq.

Text/HTML