X
GO
kl-GLda-DKen-GB
Enter Title

Aningaasaqarnikkut kiffaanngissuseqarneq aammalu politikkikkut namminersorneq. Qanoq anguneqassappat?

 

Future Greenland 2019 Sulisitsisut Nuummi Katuami kusanaqisumi ukiut allortarlugit ingerlanneqartakkat  6-erivaat.

Future Greenland Kalaallit Nunaannii inuussutissarsiornermut atatillugu ataatsimeersuarnerit annersarivaat tassanilu, imartuumik oqallittunit saniatigullu aaqqassuussanik akuugasumik ingerlanneqartumi, inuit 450-it missingi peqataassapput. Ataatsimeersuarnermullu orniguttarput inuit siammaseqisumik aallaaveqartut inuiaqatigiinnik soqutiginnittut, suliffeqarfiit, Namminersorlutik Oqartussani politikerit, nunatsinni kommunineersut, atorfillit ilinniagaqartullu allallu nunanit allanit makkunganna peqataajartortartut:  Canadamiit, Islandimiit, Savalimmiuniit, Nunat avannarlerniit nunanillu allaneersut. Ataatsimeersuarneq nunatta TV-anit, KNR TV-mit, toqqaannartumik aallakaatinneqartarpoq, aammalu oqallinnerit saniatigullu ingerlanneqartut internetsikkut toqqaannartumik malinnaaffigineqarsinnaallutik.  Tamatumalu naqissuserpaa, ataatsimeersuarneq inuiaqatigiinni soqutiginnittunut aaliangiisartutullu inissisimasunit tamanit, Kalaallit Nunaata ineriartornissaa pillugu uummaarissumik imartuumillu oqallinnerni peqataarusuttunut, ammammat

Aamma ulloq 13. maj 2019 Sulisitsisut B-2-B-mik taallugu Hotel Hans Egedemi psisussamut aggersaasuussaaq, tassanilu qaaqquneqassallkutik suliffeqarfiit soqutiginnittut tamarmiusut allanut attaveqalernissamik ujartuisut.

Ataatsimeersuarnerup siunertaa

Ataatsimeersuarnerup siunertaa tassaavoq Kalaallit Nunaata ineriartortinnissaa pillugu inuiaqatigiinni oqallinnerup ataatsimoorfiunerusumik ingerlalernissaa, paaseqatigiifssutigalugu pisariaqartumik aningaasaqarnikkut annertusaasinnaannginnatta, inuussutissarsiorneq peqqissoq, suliffeqarfiit namminersortut amerlanerusut avammullu annertunerusumik tunisisinnaaneq pilersinngikkutsigit.

Aningasaqarnikkullu annertusaanermi pisariaqartinneqarput politikkikkut nutarterinissat, pitsaasumik inuussutissarsiorsinnaanermik sinaakkutissiisut. Tamannami iluatsinngippat, inuiaqatigiinni innuttaasut atugarissaarnissamik piumasarisaat akissaqatilernaviannginnatsigit, taamallu Kalaallit Nunaata politikkikkut kiffaanngissuseqalersinnaanera kinguarsarneqarluni apparsarneqassalluni.

Suliffeqarfiit, inussutissarsiortut namminersortut amerlanerusut, aallarnisaasartut amerlanerusut aammalu inuussutissarsiutinut nutaanut, aatsitassalerinernut takornarialerinernullu aningaasaliinerit, tassaapput aningaasaqarnerup ineriartortinneqarnissaanut qitiusumik pingaaruteqartut.

Taamaattumik inuussutissarsiornermut politikki politikkikkut sulinermi sammineqartut akornanni initunerusarneqartariaqarpoq aammalu pisariaqarluni maanna inuussutissarsiornermi unammillernarnerpaap, - sulisussaaleqiartuinnarnerup - politikkikkut aaqqiiviginiarlugu iliuuseqarfiginiarneqarnissaa.

Taamaattumik Kalaallit Nunaanni Sulisitsisut nunatsinni ilinniartitsisut kattuffiat IMAK suleqatigilerpaa qulequtaralugu "Ilinniarsimassuseq tassaavoq Kalaallit Nunaanni "ikummatissat" pingaarnersaat", suleqatigiinnermi anguniarneqarluni politikkikkut nutarterinissami akuliusimatitaanissaq, pilersikkumallugu meeqqat atuarfiat pitsaanerusoq.

Pisariaqarteqaarput meeqqat amerlanerujussuit meeqqat atuarfiini nammassigaangamik ilinniagaqarlutik ingerlaqqittalernissaat, ilami ilinniagaqarsimasut atorfissaqartinneqaqimmata - suliffeqarfinni aammalu pisortat ingerlatsiviini inuiaqatigiinnut pingaruteqaqisuni. 

Ilinniagaqarnermut qulequttatut sammineqarnerata saniatigut ataatsimeersuarnermi oqallisigitinniarneqarput, politikerit, suliffeqarfiit allallu attuumassuteqartut, qanoq iliorsinnaanerat, piviusunngortikkumallugu Kalaallit Nunaata aningaasarnikkut kiffaaanngissuseqarnerulersinnissamik angusaqarusunnera.

Sulisitsisut/GEp isumaa naapertorlugu Nunami aningasaqarneq nukittunerujussuaq politikkikkut namminersorneq anguneqassappat avaqqunneqarsinnaanngilluinnarpoq, eqqarsaatigalugit Namminersorlutik Oqartussat sinaakkusiuunnerani periarfissaareersut ammali minnerunngitsumik eqarsaatigalugu takorluugaasoq, tassalu Kalaallit Nunaat namminersortoq, piviusunngortinneqassappat. 

Qanorli paasisariaqarpat taaguutsit atorneqartut, aningaasaqarnikkut kiffaanngissuseqarneq aammalu politikkikkut namminersorneq?

Sunaava aningaasaqarnikkut kiffaanngissuseqarneq nunarsuup "qumaraluttuinnartup" iluani, nunat tamarmik akunnerminni nioqqutissanik sullississutinillu niuernikkut annertusiartuinnartumik ingerlatsivigisinnajartugaanni internetsillu periarfissaasa killeerukkiartuinnarfigisaanni.  Aningasaqarneq qanoq annetugigisumik qaffatsittariaqassava, Landskarsi avataanit tapiiffigineqartarnermik pisariaarutitsissappat? Ukiumut tapiiffigineqartarneq peerneqarpat atugarissaarneq qanoq appariartigissava? Qanoq pikkorinnerulertigalutalu eqiasuinnerulertariaqassaagut? Avataanit aningaasalersuisinnaasut, annaasaqarfigisinnaasaminnut aningaasaliinissamut, sunik piumasaqassanerpat?

Politikkikkut namminersorneq suua, aningaasaqarnikkut imminut napatissinnaanngikkaanni? Sunaava namminersorneq nunarsuarmi sumiiffinni assigiinngitsuni immineq sillimaniarnermut niuernermullu politikkersorfiusumi attaveqarfissanillu soqutigisaqarfiusumi? Nunarsuarmi taasatut ittumi Kalaallit Nunaat angeqisoq, pisuussuteqaraluaqisoq inukeqisorli sumi tummarfissarsissava?  Suleqatissat eqqortut qanoq ililluta nassaarissavagut, kikkullu iligisassatut aaliangiutissavagut? Politikkikkut namminrsorneq eqqartoqalerpat, Naalagaaffeqatigiinneq ataannassava imaluunniit kipineqassava?

Taguutsit ammasumik oqallinnermi silaannarmi erfapput, taamaallutillu oqaatsit qanoq isumaqartinnissaat isumaqatigiissutigipajaaraluarutsiguluunniit, taava aalaakkaasumik suut piviusunngortinneqartariaqassappat, Kalaallit Nunaat aningaasaqarnikkut kiffanngissuseqartutut politikkikkullu namminersortutut imminut taasinnaalersissappat? 

Future Greenland 2019-imut qulequtsiussami sammisassarpaaluit aporfiusinnaasullu ammaanneqarput - oqallinnissarlu aatsaat taamak pingaaruteqartigilerpoq.

Oqallinnissaq pingaaruteqaqaaq, tamannalu Sulisitsisunit nunatsinni suliffeqarfippassuit sinnerlugit peqataaffigerusupparput, oqallinnerlu aqqutigalugu, soqutigisaqaqatigisat allat peqatigalugit Future Greenland 2019 aqqutigalugu nukittorsaraqataarusuppugut, pisariaqartikkatsigumi, sapinngisamik amerlanerpaat, Kalaallit Nunaata siunissaa pillugu oqallinnermi, peqataatinnissaat.

Taamaattumik Future Greenland 2019 atorlugu erseqqissarniarparput, inuussutissarsiornermi tunngaviusut inuiaqatigiinni ineriartornermit immikkuullarissutut inissinneqarsinnaanngimmata, pisariaqarlunili politikkikkut nutarteriniarnermik eqqarsaateqarneq, soorlu ataatsimiititarsualiorniikkut, suliffeqarfiit ulluinnarni ingerlanerannut sunniuteqartussaassammattaaq. Tassanilu pineqartut tassaallutik suliffeqarfiit siunissami tunngavissaattut sinaakkutissaat.

Ataatsimeersuarnerup imarisassai

Ulloq siulleq 14. maj, sammineqassaaq oqariartaaseq politikkikkut namminersorneq.

Kalaallit Nunaata namminersulertikkumanerani politikkikkut eqqarsaatit suut tunuliaqutaappat? Ullumikkut Kalaallit Nunaata politikkikkut namminersorsinnaatitaanera namminersorluni oqartussaanermut inatsimmmi ittoq Naalagaaffeqatigiinnermiillu qimagunniarneq, taamallu immineq tunngavisumik inatsiseqalerniarneq, qanoq imminnut ungasitsigippat?

Ilusiliinerit suut periarfiissaappat namminersorluni oqartussaanermiit immineq naalagaaffinngorluni namminiilivinnissamut? Soorlu assersuutigalugu taaaguut "free association" qanoq isumaqarpa?

Maanna Danmarkimut atanermi NATOmit illersugaalluni inisisimaneq, isumannaa-llisaanermut politikki eqqarsaatigalugu, qanoq tunngaveqarpa? Kalaallit Nunaat namminersulivippat isumannaallisaanermut politikki qanoq taava ilusilerneqassava? Suliarineqartartut maanna Danmarkimi illersornissamut immikkoortortaqarfimmit suliarineqartartut kimit isumagineqartalerlutillu akilerneqartalissappat?

Kalaallit Nunaata inuiaqatigiinni ingerlatsinerit ingerlatsiviillu namminersulivikkuni qanoq iliorluni napparniarniarpai? Nunani allani ingerlatseriaatsit assilisinnaavagut, imaluunniit allanik aaqqiissutissanik pilersitsissaagut? Innuttaasut amerlassutsimikkut naammaguppat nammiersortutut nammineerluni suliassat naammassisinnaanissaan-nut? Pisortat ingerlatsivii katikkaanni taava qanoq angitigilissappat?

Ullut aappaat 15. maj sammineqassaaq aningaasaqarnikkut kiffaanngissuseqarneq.

Kalaallit Nunaat imartamini nunallu ataani amerlasuunik pisuussutinik peqarpoq aammalu takornariaqarnikkut periarfissagissaarluni. Aalisarneq ilusilersugaalluartumik ingerlavoq inuiaqatigiinnullu aningaasarpassuarnik nakkartitsissutaalluni, kisiannili aalisakkanik avammut tunisassiornermik isumalluuteqanerujussuaq saniatigut ilasariarpoq, takornariaqarnikkut pisuussutsinillu uumaatsunik tunisassiornikkut il.il., isertitanik. Avammut tunisassiornermik isumalluuteqarnerujussuaq aammalu atugassanik, ikummatissanik, maskiinanik sanaartornernilu atortussanik tikisitsiortornissamik pisariaqartitsineq Kalaallit Nunaanni aningaasaqarnermik ammatitsivoq avataanilu pissutsit qanoq innerinut malussaritsitsilluni.

Inusutissarsiutissanik nutaanik, soorlu aatsitassalerinerup takornariaqarnerullu iluini, avataanit aningaasaliisoqarnissanik pisariaqartitsiviupput aamma pisariaqartitsillutik avataanit piginnaanernik sulisussanillu pissarsinissanik, kiisalu ilinniarsimanerup iluani qaffassaanissaq annertuvoq, tassami tamakku akornanni 2/3-iinnaat ilinniagaqarsimasuummata. Tamatumanilu aaqqiisoqanngippat, taava nunami suliffeqarfiit innuttaasullu ineriartornermi isiginnaartuinnanngortinneqassapput.

Kalaallit Nunaat nunarsuarmi annerpaat ilaattut pisortat immikkoortoqarfigivaat. Sulilu Namminersorluni oqartussaanermut inatsisit periarfissiinngikkallarmatali pisortat sulisinnissaasut 40%-ii sulisitaralugit.

Namminersulivinnissamik pilersaarut qanorluunniit ilusilerneqaraluarpat qularutissaanngilaq tigummineqartut suli annertunreulerumaarnissaat - tamannalu pissaaq namminersorlutik privatitut ingerlasut unammillerfigalugit, taakkulu tassaallutik pisortat suliassaannut nutaanut aningaasalersuisinnaaneq angujumallugu akileraarutitigut suli annertunerusumik nammatassinneqalersussat, ullutsinni nalaggaaffiup ingerlatai angerlaallugit tigoorarneqalerpata.

Taava aningaasaqarnikkut annertusisitsinissaq qanoq angitigisoq privatinut tussanerpa, avammullu tunisineq qanoq annertutigisariaqassava, akileraarutit aqqutigalugit nammineerluni bloktilskudimit annaajumaagassat matuneqarsinnaassappata? Kalaallit Nunaanni namminersulivissumi ullutsinni naalagaffimmit akilersorneqartut tiguneqarpata, tamakku tava qanormita aningaasartuutitaqassappat. Akuerisinnaavarput innuttasumut ataatsimut nali soorlu Nunanit Avannarlernit appasinnerusumiilissappat?

Qanoq iliorluni privatitut ingerlatsisut pisariaqartinneqartumik aningaasaqarnikkut nukittunerulersinniarneqassappat?

Qanoq iliorluni pitsaanerusumik ilinniarsimasoqalerneratigut periarfissarujussuit timitalrniarneqassappat? Pitsaassutsikkut qanoq iliorluni qaffassaasoqassava aammalu ilinniartitsinermi tunngaviusut ilinniarsimasunik pilersuisinnaanerat nukittorsarneqassava.

Inersuarmi saqqummiussinerit aallaavigalugit ullut ataatsimeersuarfiusut tamaasa saniatigut aaqqissuussinerit sisamaasut ingerlanneqartassapput, taakkunanilu ataatsimeersuarnermi peqataasut apeqqutigineqartunik itisileriffigineqartassallutik.

Atatsimersuartitsineq ilusiligaavoq inersuarmi saqqummiussiso-qartitsisarnernik sassartitanik apeqqqarissaarfissaqartitsinernik immersorlugu  - saniatigullu ualikkut ulluni taaneqatuni marlunni katillugit arfineq-pingasunik ilassutitut ingerlatsitsisarnernik. Ataatsimeersuarnermilu oqaatsit pingasut toqqaanartumik nutserisoqarluni atorneqassapput, tuluit-, qallunaat- kalaallillu oqaasii. 

Ataatsimeersuarnermilu aqutsisuussaaq Martin Breum.

Text/HTML